Kognitiivinen käyttäytymisterapia

Kognitiivinen käyttäytymisterapia terapiamenetelmänä

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT) on tieteellisesti tutkituin psykoterapiasuuntaus, jonka juuret ovat 1950-luvulla alkunsa saaneessa käyttäytymisterapiassa. Nykyinen kognitiivinen käyttäytymisterapia sisältää runsaasti erilaisia hoitomenetelmiä, jotka kattavat käyttäytymisterapeuttisten menetelmien lisäksi ajatteluun keskittyviä kognitiivisia menetelmiä sekä ns. kolmannen aallon menetelmiä, kuten hyväksymis- ja omistautumisterapia, dialektinen käyttäytymisterapia, erilaiset tietoisuustaidot ja myötätuntokeskeinen terapia.

Kognitiivisen käyttäytymisterapian tehokkuus on todettu sadoissa tieteellisissä tutkimuksissa. Tällä hetkellä on olemassa hoitomenetelmiä lähes kaikkiin psykiatrisiin, neurologisiin ja terveyspsykologisiin ongelmiin ja häiriöihin ja monien ongelmien hoidossa nämä hoitomenetelmät on osoitettu parhaiksi psykologisiksi hoitomenetelmiksi.

Terapiaprosessin kulku

Terapia aloitetaan asiakkaan kokonaistilanteen kartoittamisella. Alkuhaastattelun ja erilaisten kyselykaavakkeiden avulla laaditaan käyttäytymisanalyysi, jossa kuvataan ongelmat ja niihin vaikuttavat tekijät. Tämän jälkeen asiakas ja terapeutti asettavat yhdessä hoidon tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi laaditaan hoitosuunnitelma.

Kognitiivisen käyttäytymisterapian yleisin toteuttamistapa on viikoittaiset 45 minuutin pituiset tapaamiset. Joidenkin ongelmien hoidossa tapaamiset voivat olla myös pidempiä. Tapaamisten välillä on yleensä erilaisia kotona toteutettavia tehtäviä, joiden tarkoituksena on tehostaa ja nopeuttaa hoitoa.

Käytettävät hoitomenetelmät valitaan yksilöllisesti sen mukaan, millaisista ongelmista on kysymys. Usein käytettyjä menetelmiä ovat esimerkiksi itsehavainnointi, altistusharjoittelu eri muodoissaan, ongelmaratkaisumenetelmä, ajatusten uudelleenmuotoilu, sosiaalisten taitojen harjoittelu, erilaiset aktivointimenetelmät, tietoisuustaitoharjoitukset ja arvotyöskentely. Hoidon vaikutusta seurataan mieliala- ja oirelomakkeiden avulla.

Terapiasuhde

Terapiasuhde asiakkaan ja terapeutin välillä on luonteeltaan tasa-arvoinen. Asioihin suhtaudutaan tutkivalla otteella. Terapiassa asiakas on oman elämänsä asiantuntija, terapeutti puolestaan hoitomenetelmien asiantuntija. Terapeutti on vaitiolovelvollinen terapiassa kuulemistaan asioista.